Tänään tuli jo aika monta joulukorttia. Meidän perheen kortti on jo muutaman vuoden ajan ollut sellainen yhden sivun kirje. Se alkaa aina samoilla sanoilla: "Hiiri meni metsään". Sitten tarina jatkuu mielikuvituksen lennon myötä niin, että jokainen saa sanoa jotakin. Hiiret touhuvat milloin mitäkin, mutta kertovat samalla tarinaa kuluneesta vuodesta.
Taas oli pieni tarina-ahdistus viime sunnuntaina, kun maanantaina piti saada hiirikirjeet postiin. Onnistui lopulta. Tänä vuonna hiiret pohtivat, että mikä on joulussa tarpeellista ja miettivät aikuisten uusi työtehtäviä. Lapsista tuntui mahtuvan kirjeeseen liian vähän. Aikuisten ajatukset meinaavat täyttää sadutkin. Huono juttu. Pitää puhua niille hiirille, että olisivat edes jouluna perheen keskellä.
Tänään näitä mietin, kun pienin hiiri on flunssassa ja sen korva on kipee. Kaikki ovat kuitenkin kotona. Jospa joulu tulee. Kiitollinen mieli on myös korteista ja viesteistä! Niissä Vapahtajan syntymää jo aavistelen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti