"Luovaa suunnittelua ja pohdiskelua"... luin jostakin blogista. Suomennapas kanssani vajehtiminen ja pätsäily. Hauska kommentti tuli edelliseen tekstiini. Kesäkuussa on jo monella lomaakin. On todella aika olla levossa luovasti ja silti valppaana? Yritän tätä tänään täällä töissäkin.
Onko tässä jotain auringossa loikoilevan koiran asennetta. Koiriakin on tietysti umpikuuroja ja täysin tolkku pois kuorsaavia. Silti tekisi mieli vaalia mielikuvaa torkkuvasta koirasta, joka reagoi päättäväisesti ja nopeasti, jos tilanne vaatii. Valppaana olo on sekin tietysti raskasta ja joskus turhaakin.
Jospa maistelen näitä sanoja. Kerron sitten jos oivallan. Turha näitä on liikaa selittää. Nyt kommentissa niitä tarjottiin tuon kirjoituksen jälkeen jossa pohdin missä Jeesus hengaa. Mitä jos hänkin jossakin vajehtii ja pätsäilee? Keräilee voimia ja on valmiina sitten, kun tarvitaan?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Alunperin pätsäily on kaiketi tarkoittanut poikamiehenä elämistä, joskin näyttää siltä, että Länsi-Suomessa ja Hämeessä se on ennemminkin puoliteholla tekemistä ja vähän tekevinään olemista. Meillä kotopuolessa pätsäily on sellainen olemisen, asustelun ja majan pitelemisen muoto, jossa ei hommat ole niin vimpan päälle. Vajehtiminen taas on tehottoman puoleista, päämäärätöntä, ehkä vähän eksyneen oloista ja joutilastakin pyöriskelyä ja kuhnuttelua.
Kaiken kaikkiaan siis erittäin suositeltavia aktiviteetteja ja ehdottoman viljelykelpoisia sanoja.
Lähetä kommentti