Näyttää vierähtäneen kuukausi edellisestä kirjoituksesta. Ei mitenkään hurjan tiivis tahti. Kirkolliskokous alkoi jälleen Turussa. Täällä taas naputan.
Tänään on isossa salissa puhuttu mm. talousarviosta. En nyt siitä tässä enempää. Tiukkenee vyö.
Pöydille oli jaettu paperipinojen lomaan sinisävyinen vihkonen: Meidän kirkko. Ykseyttä etsivä yhteisö. Ekumeeninen strategia vuoteen 2015. Tähän liittyen on ajankohtainen kysymys tiiviimpi yhteys Suomen metodistikirkon välillä. En ole ihan tarkasti koko tuota nivaskaa lukenut. Tunnustan. Niinpä silmäilin tätä pienempää vihkoa.
Joskus yhä kuulee ihmettelyä siitä, että eikö nuo uskon ihmiset osaa olla ystäviä keskenään? Niin! Minä ainakin huomaan välillä puhuvani vähemmän rakentavasti toisista ihmisistä. Joskus tuntuu, että ne jotka ovat lähellä omaa näkemystä saavat enemmän lokaa silmille, kuin kaukana olevat.
Siksi on hyvä, että yhteyttä yhä etsitään. Joskus askelet oikeaan suuntaan onnistuvat! Etsivä! Tuo sana maistuu tässä yhteydessä hyvälle. Joskus yhteyttä pitää etsiä ja sitten voi löytää. Kyse on perusjutusta. Minun pitää antaa jostakin kohtaa periksi ja sitten on sinun vuoro sanoa, että ei tämä ole ihan pilkun päälle täälläkään puolella.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti