Viime viikon kirkolliskokouksen jälkeen on käyty maltillisia jatkokeskusteluja. Ainakin täällä nurkalla Suomea ei mitkään suuret laineet lyö. Tämä on hyvä uutinen kaikille, jotka ovat vedonneet yhteyden puolesta. Kirkko kestää tämän nitinän. Se kertoo siitä, että on syvä taju suurista yhteisistä tehtävistä. Ilosanomaa on vietävä. Tästä yritin jotain sanoa viime viikon kirkolliskokouspuheenvuoroissani. Laitan nyt linkin tähän.
Siinä puheen lopussa on sellainen puute, että en hoksannut sanoa kannattavani mietintöä, josta puhe oli. Se kuulemma välittyy puheesta onneksi muutenkin.
Emeritusarkkipiispa John Wikströn otti rohkeasti kantaa radio ylen ykkösessä. Siunatkaa, älkää kirotko, hän aloittaa. Tässä linkki radiokolumniin. Jatkukoon muutkin keskustelut hyvässä hengessä. Vieläkin iloitsen päätöksestä. Sehän saattoi olla hyvä ratkaisu, vaikka osa toivoi enemmän ja toiset eivät edes tätä.
Täällä jo joku pappi kysyi, että mitä tekee, kun ei mitenkään voi näihin rukouksiin yhtyä. Pyysin, että kertoo sitten tilanteesta vaikka minulle.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti