aika parantaa

Ei aika yksin juuri paranna. Kummallinen sanonta tuokin. Mietin haavoja. Niitä ei tainnut juuri tulla. Ei minulle ainakaan. Kirkolliskokousviikon henki oli aika hyvä. Ennakko-oletukseni oli toisenlainen. Ajattelin, että tykit puhuvat. Tietysti siellä painavia puhuttiin, mutta yhtään en epäile, etteikö kaikki etsisi hyvää ja kirkon ja uskon parasta.

Jos ajan ei tarvitse parantaa nyt haavoja se voi parantaa kykyä hahmottaa. Joku on väittänyt, että se minkä koulutuksesta muistaa viikon päästä, se on ollut oleellista. Muistan keskustelun Herran siunauksesta, jumalanpalveluselämän uudistamisesta, huolen avioliitto-opetuksesta rippikouluissa. Erityisesti olen kuitenkin ruvennut ajattelemaan henkilöseurakunta asiaa ja näitä koko kirkon olemukseen vaikuttavia pohdintoja. Parantaakohan aika silmälaseja. Toivon näkeväni ja kuulevani lisää.

Oman seurakunnan lehteen Lakeuden Ristiin tuli eilen pyyntö pikaisesti vastata neljään kirkolliskokouskysymykseen. Vastasin pikaisesti. Aika olisi parantanut vastauksia? Sitä ei ollut. Liitän jutun tänne, kunhan tulee...