Netissä voi olla läsnä. Sitäkin tänään ajattelin kirkolliskokouksen ensimmäisenä päivänä. Oli varmasti muita isompiakin asioita, mutta joskus pienemmältä tuntuva voi olla merkityksellistä jollekin.
Kannatin talousarvioaloitetta, jossa ehdotettiin kirkon nettiläsnäolon lisäämistä.
Onko tämä läsnäoloa? Ehkä? Ehkä ei? Mutta sitten se jo muuttuu ihan toiseksi, jos syntyy keskustelu ja toinen vastaa. Läsnäoloon liittyy aina se, että voi kohdata toisen ihmisen.
Minun elämäni merkittävimmät kohtaamiset ovat syntyneet muuten, mutta olen huomannut, että joillekin ihmisille nettikontakti on tullut hyvin tärkeäksi. Siksi haluan kirjoittaa tähänkin. Olethan sinäkin siinä. Vastapäätä ja vierellä?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Läsnäoloa ja vuorovaikutusta se on tämäkin - aivan taatusti. Eipä olisi itsekään varmasti tullut otettua muuten kontaktia sinne kirkolliskokouksen suuntaan ellen olisi nyt tähän blogiin eksynyt ja alkanut raapustaa:) Iso peukku siitä, että kirkolliskokouksessa olette olleet viemässä eteenpäin nettiasiaa!
Itse olen kokenut, että nettikohtaamisen ehdottomia hyviä puolia kirkon kannalta ovat mm. matala kynnys, uudet verkostot ja julkisen keskustelukulttuurin "uusherännäisyys". Hienoa, jos ihan kirkollisestikin ja aitoina persoonina oltaisiin läsnä näissä keskusteluissa ja tarjolla kohdattavaksi / aktiivisesti kohtaamisia hakevina.
Kirkon ei kannattaisi unohtaa myöskään "diakonista" puolta netissä. Netin kautta seurakuntaa lähestytään monesti erityisesti hätähuudoin ja apua etsiessä - nettiä käyttävälle ihmiselle se on luonteva ja montaa muuta tapaa helpompi sekä yksityisempi keino aloittaa avun ja tuen hakeminen.
Siunattua kirkolliskokousta!
Haa! Kiitos mcvanhama. Tämähän ei mennyt hukkaan!
Lähetä kommentti